Talvella hiihtoladulle, rinteeseen tai tunturiin lähtevä tarvitsee alimmaksi kerrokseksi vaatteen, joka pitää ihon kuivana ja lämpimänä myös silloin, kun hiki virtaa. Oikein valitut pohjakerrokset talviurheiluun ratkaisevat usein enemmän kuin kallis kuoritakki, koska ne hoitavat kosteuden siirron iholta pois. Tässä artikkelissa käydään läpi villan ja teknisen kuidun erot, oikea paksuus eri lajeihin sekä tyypilliset virheet, joiden takia moni palelee turhaan.
Valinta ei ole mustavalkoinen. Merinovilla ja tekninen kuitu sopivat kumpikin talviurheiluun, mutta eri tilanteisiin. Kun tiedät, missä kumpikin toimii, osaat valita oikein jo ensimmäisellä kerralla.
Mitä pohjakerroksen pitää oikeasti tehdä
Pohjakerroksen tärkein tehtävä on siirtää hiki pois iholta. Lämmöneristys on vasta toinen tehtävä. Märkä iho jäähtyy noin 20 kertaa nopeammin kuin kuiva, ja siksi kosteus on pakkasella pahempi vihollinen kuin itse kylmyys.
Toinen vaatimus on istuvuus. Pohjakerroksen pitää olla ihonmyötäinen mutta ei puristava. Jos kankaan ja ihon väliin jää ilmaa, hiki tiivistyy ihon pinnalle eikä kangas pääse imemään sitä.
Kokenut myyjä alusvaateliikkeessä kysyy ensimmäiseksi, mitä lajia harrastat ja kuinka kovaa. Vasta sen jälkeen puhutaan materiaalista.
Merinovilla pohjakerroksena – vahvuudet ja rajat
Merinovilla on hienoa villaa, jonka kuidun paksuus on tyypillisesti 17-19,5 mikronia. Se on niin ohutta, että useimmat eivät tunne kutinaa lainkaan. Villa pystyy sitomaan kosteutta kuidun sisään noin 30 % omasta painostaan ennen kuin se tuntuu märältä, ja se lämmittää vielä kosteanakin.
Villan suurin etu on hajuttomuus. Merinopaitaa voi käyttää 3-5 päivää vaellusretkellä ilman, että se alkaa haista. Tunturihiihdossa Lapissa, missä pesumahdollisuuksia ei ole, ominaisuus on lähes korvaamaton.
Heikkoudet ovat kestävyys ja kuivumisaika. Täysvillainen 150 g/m² paita voi kulua reikäiseksi kyynärpäistä 2-3 talvessa, ja märkä villa kuivuu hitaasti. Tästä syystä moni valmistaja käyttää sekoitteita, kuten merinoa polyamidiytimen ympärillä tai 10-15 % elastaania. Norjalaiset Devold, Ulvang ja Kari Traa sekä ruotsalainen Woolpower ovat Suomessa tunnettuja villapohjien valmistajia. Hyvän merinopaidan hinta on yleensä 70-130 €.
Materiaalin ominaisuuksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa merinovillan eduista ja haitoista.
Tekninen kuitu – nopea kuivuminen kovaan sykkeeseen
Teknisillä kuiduilla tarkoitetaan yleensä polyesteria tai polypropeenia. Polypropeeni ei ime vettä juuri lainkaan, vaan siirtää kosteuden suoraan ulommaksi kerrokseksi. Helly Hansenin LIFA-materiaali on tästä tunnetuin esimerkki, ja sen pohjapaidat maksavat tyypillisesti 40-70 €.
Polyesteripohjissa, kuten Craftin Active Extreme- ja Core-sarjoissa, kankaan neulos on rakennettu niin, että ihoa vasten tuleva puoli siirtää kosteuden ulkopintaan, jossa se haihtuu. Kangas kuivuu hiihtotauon aikana muutamassa minuutissa.
Teknisen kuidun heikkous on haju. Synteettinen kuitu kerää bakteereja, ja paita voi haista jo yhden kovan treenin jälkeen. Osa valmistajista käsittelee kankaan hopea- tai sinkki-ioneilla, mikä hidastaa hajun syntymistä mutta ei poista ongelmaa. Pesu on siis tehtävä jokaisen käyttökerran jälkeen.
Kumpi sopii mihinkin lajiin
Perinteinen nyrkkisääntö kuuluu näin: mitä kovempi syke ja lyhyempi suoritus, sitä parempi tekninen kuitu. Mitä pidempi päivä ja vaihtelevampi tehotaso, sitä enemmän villa hyötyy.
Kun luistelet hiihtoladulla tunnin intervallitreeniä Tampereen Kaupissa tai Helsingin Paloheinässä, hikoilet runsaasti ja tarvitset nopeasti kuivuvan pohjan. Ohut polyesteri tai polypropeeni toimii paremmin. Laskettelussa tilanne on päinvastainen: istut hississä 5-10 minuuttia pakkasessa, lasket parin minuutin ajan ja nouset taas hissiin. Silloin 200-250 g/m² merino pitää lämpimänä myös seisoskelun aikana.
Tunturihiihto, retkiluistelu ja talvivaellus ovat merinon vahvinta aluetta, koska päivä on pitkä ja vauhti vaihtelee. Talvipyöräilyssä työmatkalla toimii hyvin villa-synteettisekoite, joka ei haise toimistolla.
Poikkeuksiakin on. Jos hikoilet harvinaisen paljon, ohut 150 g/m² merino voi toimia kovassakin hiihdossa paremmin kuin paksu tekninen pohja. Rintaliivit ja alushousut kannattaa valita samalla logiikalla, ja lajikohtaisia vinkkejä löytyy oppaasta alusvaatteet urheiluun eri lajeihin.
Myytti: paksumpi pohjakerros on aina lämpimämpi
Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä. Paksu pohjakerros lämmittää paikallaan ollessa, mutta liikkeessä se kerää enemmän hikeä kuin ehtii siirtää. Tunnin hiihtolenkin jälkeen paksu, kostea paita jäähdyttää enemmän kuin ohut ja kuiva.
Ammattilainen säätää lämpöä välikerroksella, ei pohjalla. Ohut pohja, kevyt fleece tai villaneule ja tuulenpitävä kuori on joustavampi yhdistelmä kuin yksi paksu kerros. Verkkorakenteiset pohjat, kuten Brynjen Super Thermo tai Aclima WoolNet, perustuvat samaan ajatukseen: ilma eristää ja kosteus siirtyy nopeasti.
Yleisimmät virheet pohjakerrosten valinnassa
Ensimmäinen virhe on puuvilla. Puuvillainen t-paita tai alushousut imevät hiestä jopa 25 kertaa painonsa verran ja jäähdyttävät ihoa koko loppupäivän. Pohjakerros ei auta, jos alla on puuvillaiset rintaliivit.
Toinen virhe on liian löysä koko. Pohjakerros ostetaan samassa koossa kuin tavallinen paita, ja se jää roikkumaan. Jos kangas ei kosketa ihoa kyljistä ja selästä, kosteuden siirto ei toimi.
Kolmas virhe tehdään pesussa:
Huuhteluaine tukkii teknisen kuidun pinnan ja heikentää kosteuden siirtoa.
Liian kuuma vesi vanuttaa villaa, sillä merinon pesu kuuluu tehdä villaohjelmalla 30-40 asteessa.
Rumpukuivaus rikkoo elastaanin ja lyhentää käyttöikää selvästi.
Tavallinen pesuaine on villalle liian emäksinen, joten käytä villapesuainetta.
Näin valitset pohjakerroksen liikkeessä
Aloita lajista ja tehosta. Kerro myyjälle, käytätkö vaatetta kilpahiihdossa, laskettelussa vai pitkillä retkillä. Sovita pohjapaita ja nosta kädet ylös: helman pitää pysyä housujen päällä eikä hihat saa nousta ranteista.
Tarkista seuraavaksi saumat. Litteät saumat tai saumaton neulos estävät hiertymiä rinkan tai repun olkaimien alla. Katso myös kangasmerkintä, sillä 100 % merino ja 60/40-sekoite käyttäytyvät hyvin eri tavoin.
Talvi kestää Pohjois-Suomessa lokakuusta toukokuuhun, joten kahden pohjan systeemi on käytännöllinen: ohut tekninen pohja kovaan treeniin ja keskipaksu merino pitkiin päiviin.
UKK
Kutiseeko merinovilla?
Useimmat eivät tunne kutinaa, kun kuidun paksuus on alle 19 mikronia. Jos iho on hyvin herkkä, kannattaa valita alle 17,5 mikronin merino tai sekoite, jossa ihoa vasten on synteettinen kerros.
Kuinka kauan pohjakerros kestää?
Tekninen polyesteri- tai polypropeenipohja kestää yleensä 4-6 vuotta säännöllisessä käytössä. Täysmerino kuluu nopeammin, tyypillisesti 2-4 vuodessa, mutta sekoitteet kestävät pidempään.
Voiko pohjakerroksen pestä joka käytön jälkeen?
Tekninen kuitu kannattaa pestä jokaisen treenin jälkeen hajun vuoksi. Merinoa riittää usein tuulettaa, ja pesu villaohjelmalla on tarpeen vasta muutaman käyttökerran jälkeen.
Yhteenveto: oikea pohja pitää kuivana ja lämpimänä
Pohjakerroksen valinta alkaa lajista. Kovatehoisessa ja lyhyessä suorituksessa nopeasti kuivuva tekninen kuitu toimii parhaiten, ja pitkissä, vaihtelevissa päivissä merinovilla pitää lämpimänä ja hajuttomana. Pidä pohja ihonmyötäisenä, jätä puuvilla kotiin ja säädä lämpöä välikerroksella. Hyvin hoidettuna yksi laadukas pohjapari kestää useita talvia.